Kemian merkkitesti

Mikä on kemian merkkitesti?

Kemian merkkitesti on tietovisa, jossa testataan tietämystäsi alkuaineiden kemiallisista merkeistä. Pelissä näet joko alkuaineen kemiallisen merkin ja valitset oikean nimen neljästä vaihtoehdosta – tai päinvastoin. Peli jatkuu niin kauan kuin vastaat oikein, ja väärä vastaus päättää kierroksen.

Kemialliset merkit ovat kemian perusosaamista, jota tarvitaan niin koulussa, yliopistossa kuin jokapäiväisessä elämässäkin. Tämä testi auttaa sinua opettelemaan ja kertaamaan tärkeimmät alkuaineet hauskalla ja tehokkaalla tavalla.

Jaksollisen järjestelmän historia

Jaksollinen järjestelmä eli periodinen taulukko on yksi tieteen merkittävimmistä saavutuksista. Sen kehittäminen alkoi 1800-luvulla, kun kemistit alkoivat tunnistaa säännönmukaisuuksia alkuaineiden ominaisuuksissa.

Venäläinen kemisti Dmitri Mendelejev julkaisi vuonna 1869 ensimmäisen laajasti hyväksytyn jaksollisen järjestelmän. Hän järjesti tuolloin tunnetut 63 alkuainetta atomimassan mukaan ja havaitsi, että kemialliset ominaisuudet toistuivat säännöllisesti. Mendelejevin nero oli siinä, että hän jätti taulukkoon tyhjiä paikkoja vielä löytämättömille alkuaineille ja ennusti niiden ominaisuudet hämmästyttävän tarkasti.

Nykyinen jaksollinen järjestelmä sisältää 118 vahvistettua alkuainetta, jotka on järjestetty järjestysluvun (protonien lukumäärä) mukaan. IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry) vastaa alkuaineiden virallisesta nimeämisestä ja hyväksymisestä.

Miten kemialliset merkit muodostuvat?

Alkuaineiden kemialliset merkit koostuvat yhdestä tai kahdesta kirjaimesta. Ensimmäinen kirjain on aina iso ja mahdollinen toinen kirjain on pieni. Merkkien alkuperä vaihtelee:

• Latinankieliset nimet: Monet merkit tulevat alkuaineen latinankielisestä nimestä. Esimerkiksi rauta on Fe (ferrum), kulta on Au (aurum), hopea on Ag (argentum) ja lyijy on Pb (plumbum).
• Kreikankieliset nimet: Fosfori (P) tulee kreikan sanasta phosphoros (valonkantaja).
• Modernit nimet: Uudemmat alkuaineet on usein nimetty tiedemiesten, paikkojen tai myyttisten hahmojen mukaan, kuten einsteinium (Es), nobelium (No) ja europium (Eu).
• Suomenkieliset erikoisuudet: Suomessa käytetään monille alkuaineille omia nimiä, jotka poikkeavat kansainvälisistä nimistä – esimerkiksi happi (O, oxygen), typpi (N, nitrogen), vety (H, hydrogen) ja hiili (C, carbon).

Mielenkiintoisia faktoja alkuaineista

• Vety (H) on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine – noin 75 % kaikesta näkyvästä aineesta on vetyä.
• Kulta (Au) on niin sitkeää, että yhdestä grammasta voidaan vetää yli 2 kilometriä pitkä lanka.
• Elohopea (Hg) on ainoa metalli, joka on nestemäinen huoneenlämmössä. Sen merkki tulee kreikankielisestä sanasta hydrargyrum ("nestemäinen hopea").
• Volframi (W) on korkein sulamispisteen omaava metalli – se sulaa vasta 3 422 °C:ssa. Merkki W tulee ruotsinkielisestä nimestä wolfram.
• Gallium (Ga) sulaa kädessä, sillä sen sulamispiste on vain 29,8 °C.
• Francium (Fr) on harvinaisin luonnossa esiintyvä alkuaine – maapallolla on kerrallaan arviolta vain noin 30 grammaa franciumia.
• Osmium (Os) on tiheintä luonnollisesti esiintyvää ainetta, tiheys noin 22,59 g/cm³.

Suomenkieliset alkuaineiden nimet

Suomen kieli käyttää monille alkuaineille omaperäisiä nimiä, jotka poikkeavat kansainvälisistä nimistä. Tämä tekee kemian opiskelusta suomeksi erityisen mielenkiintoista, mutta voi myös aiheuttaa sekaannusta kansainvälisissä yhteyksissä.

Alkuaineryhmät jaksollisessa järjestelmässä

Jaksollinen järjestelmä jakautuu useisiin ryhmiin, joilla on yhteisiä kemiallisia ominaisuuksia:

• Alkalimetallit (ryhmä 1): Li, Na, K, Rb, Cs, Fr – erittäin reaktiivisia metalleja, jotka reagoivat rajusti veden kanssa.
• Maa-alkalimetallit (ryhmä 2): Be, Mg, Ca, Sr, Ba, Ra – reaktiivisia metalleja, mutta maltillisempia kuin alkalimetallit.
• Halogeenit (ryhmä 17): F, Cl, Br, I – erittäin reaktiivisia epämetalleja, joita käytetään desinfiointiin ja teollisuuteen.
• Jalokaasut (ryhmä 18): He, Ne, Ar, Kr, Xe – lähes reagoimattomia kaasuja, joita käytetään valaistuksessa ja hitsauksessa.
• Siirtymämetallit: Fe, Cu, Ag, Au, Pt – tunnetuimpia metalleja, joilla on monia teollisia ja historiallisia käyttötarkoituksia.

Aiheeseen liittyviä työkaluja

• Pääkaupunkivisa – testaa maantiedon tietosi tunnistamalla pääkaupunkeja
• Logotesti – tunnista tunnetut brändilogot kuvasta
• Lentokenttäkooditesti – arvaa lentokenttien IATA-koodit
• Automerkkitesti – tunnista automerkit logosta
• Binäärimuunnin – muunna lukuja binääri- ja desimaalijärjestelmien välillä

Lähteet

• IUPAC – Periodic Table of Elements – kansainvälinen kemian liiton virallinen jaksollinen järjestelmä
• Wikipedia – Jaksollinen järjestelmä – kattava suomenkielinen artikkeli jaksollisesta järjestelmästä
• Wikipedia – Alkuaine – yleiskatsaus alkuaineisiin ja niiden luokitteluun
• Opetus.tv – Kemian perusteet – suomenkielisiä kemian opetusvideoita

Usein kysytyt kysymykset