Sadevesilaskuri
Syötä katon pinta-ala, kuukauden sademäärä sekä keräysjärjestelmän hyötysuhde. Laskuri näyttää kerättävän vesimäärän litroina ja kuutioina.
Kerättävä vesimäärä
Kerättävä vesimäärä
Miten sadevesi lasketaan?
Sadevesilaskuri auttaa arvioimaan, kuinka paljon sadevettä voit kerätä kattosi pinta-alalta. Laskuri perustuu yksinkertaiseen periaatteeseen: 1 mm sadetta 1 m² alueelle tuottaa 1 litran vettä.
Kaava: Kerättävä vesi (l) = katon pinta-ala (m²) × sademäärä (mm) × hyötysuhde
Hyötysuhde on tyypillisesti 0,7–0,9 ja huomioi häviöt, kuten roskat, haihtumisen ja suodatusjärjestelmän menetykset.
Esimerkkilaskelma
100 m² katto, 50 mm sade, hyötysuhde 0,8:
| Vaihe | Laskelma | Tulos |
|---|---|---|
| Katon pinta-ala | — | 100 m² |
| Sademäärä | — | 50 mm |
| Teoreettinen vesimäärä | 100 × 50 | 5 000 litraa |
| Hyötysuhde | ×0,8 | — |
| Kerättävä vesimäärä | 5 000 × 0,8 | 4 000 litraa |
Hyötysuhde eri kattomateriaaleilla
| Kattomateriaali | Hyötysuhde | Huomio |
|---|---|---|
| Peltikatto | 0,90 | Paras keräyspinta, sileä |
| Tiilikatot | 0,80 | Hyvä, mutta huokoinen |
| Bitumikatto | 0,80 | Yleinen, hyvä keräys |
| Viherkatto | 0,20–0,40 | Imee suurimman osan vedestä |
Sadeveden keräyspotentiaali vuodessa
100 m² peltikatto (hyötysuhde 0,9):
| Alue | Sademäärä/vuosi | Kerättävä vesi | Riittää kasteluun |
|---|---|---|---|
| Helsinki (Etelä-Suomi) | ~650 mm | ~58 500 l | Suuri puutarha |
| Tampere (Sisä-Suomi) | ~600 mm | ~54 000 l | Suuri puutarha |
| Oulu (Pohjois-Suomi) | ~500 mm | ~45 000 l | Keskikokoinen puutarha |
| Sodankylä (Lappi) | ~450 mm | ~40 500 l | Pieni puutarha |
Mihin sadeveden kerääminen sopii?
- Puutarhan kastelu — sadevesi on pehmeää ja kasveille erinomaista
- Kasvihuoneen kastelu — säästää vesijohtovettä merkittävästi
- Pihan ja terassin pesu — painepesurilla tai ämpärillä
- Auton pesu — sadevesi ei jätä kalkkijälkiä
- WC:n huuhtelu — vaatii erillisen putkistojärjestelmän
Sisäkäyttöön (juomavesi, peseytyminen) sadevesi vaatii asianmukaisen puhdistus- ja suodatusjärjestelmän.
Sadeveden laatu eri käyttötarkoituksiin
Sadevesi on luonnostaan pehmeää eikä sisällä kalkkia, mikä tekee siitä erinomaista kasteluun. Suoraan katolta kerätty vesi voi kuitenkin sisältää pölyä, siitepölyä, linnunulosteita ja kattomateriaalista liukenneita aineita. Puutarhakastelussa tämä ei ole ongelma, mutta sisäkäytössä vesi on aina suodatettava ja desinfioitava.
Sadeveden keräysjärjestelmä käytännössä
Yksinkertaisin tapa kerätä sadevettä on ohjata räystäskourut sadevesitynnyriin. Tehokkaampi järjestelmä sisältää:
- Roskasihti syöksytorvessa — estää lehdet ja roskat
- Maanalainen tai maanpäällinen säiliö — tynnyrissä 200–500 l, maanalaisessa 1 000–5 000 l
- Pumppu ja jakelujärjestelmä — letkulla tai kastelujärjestelmällä
- Ylivuotoputki — ohjaa ylimääräisen veden viemäriin tai imeytyskaivoon
Sadeveden keräämisen ympäristöhyödyt
Sadeveden kerääminen vähentää hulevesien kuormitusta viemäriverkostossa ja ehkäisee tulvariskejä. Se säästää puhdistettua vesijohtovettä ja alentaa vedenkäytön kustannuksia. Erityisesti kaupunkialueilla hulevesien hallinta on yhä tärkeämpää ilmastonmuutoksen myötä.
Säästöpotentiaali euroina
Suomessa vesijohtoveden ja jäteveden hinta on yhteensä noin 4–6 €/m³ kunnasta riippuen. Jos keräät katostasi esimerkiksi 40 000 litraa vuodessa kastelukäyttöön, säästöpotentiaali on noin 160–240 € vuodessa. Suuremmilla kiinteistöillä ja maatiloilla säästöt voivat olla huomattavasti merkittävämpiä.
Suomen sademäärät kuukausittain
Sademäärän vaihtelu vuoden aikana vaikuttaa suoraan keräyspotentiaaliin. Alla Helsingin keskimääräiset kuukausittaiset sademäärät:
| Kuukausi | Sademäärä (mm) | 100 m² katto (litraa) |
|---|---|---|
| Tammi–maalis | ~35–40/kk | ~3 150–3 600 |
| Huhti–touko | ~30–40/kk | ~2 700–3 600 |
| Kesä–elo | ~60–80/kk | ~5 400–7 200 |
| Syys–marras | ~55–70/kk | ~4 950–6 300 |
| Joulukuu | ~45 | ~4 050 |
Kesä- ja syyskuukausina sademäärä on suurimmillaan, mikä sopii hyvin yhteen puutarhan kastelutarpeen kanssa. Talvella sade tulee lumena, jota voidaan myös hyödyntää keväällä sulamisveden muodossa.
Lainsäädäntö ja luvat
Suomessa sadeveden kerääminen omaan käyttöön on sallittua ilman erillisiä lupia. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistajalla on velvollisuus huolehtia hulevesien hallinnasta. Sadevesisäiliön asentaminen on osa tätä hallintaa. Jos aiot liittää sadevesijärjestelmän rakennuksen sisäiseen putkistoon (esim. WC:n huuhteluun), tarvitset kuitenkin LVI-suunnittelijan hyväksynnän ja erillisen putkiston, joka on selvästi merkitty vesijohtoverkon putkistosta.
Hyödyllisiä laskureita
- Laske uima-altaan tilavuus Uima-altaan laskurilla
- Laske neliöhinta Neliöhintalaskurilla
- Arvioi maalinkulutus Maalinkulutuslaskurilla
- Laske sähkönkulutus Sähkölaskun laskurilla
- Laske kaakelit Kaakeli-laskurilla
Lähteet
- Ilmatieteen laitos: Sademäärä ja säätilastot
- Motiva: Vedenkulutus kotona
- Ympäristöministeriö: Hulevesien hallinta
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon Suomessa sataa vuodessa?
Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on noin 500–700 mm alueesta riippuen. Etelä-Suomessa sataa enemmän kuin Lapissa. Ilmatieteen laitoksen sivuilta löydät paikkakuntatarkat sademäärät.
Kannattaako sadeveden kerääminen Suomessa?
Kyllä, erityisesti puutarhan kastelua varten. Kesäkuukausina sademäärä on suurimmillaan, jolloin myös kastelutarve on korkein. 100 m² katto voi kerätä kesässä 15 000–25 000 litraa vettä.
Minkäkokoinen sadevesisäiliö tarvitaan?
Puutarhan kastelua varten 200–500 litran sadevesitynnyri riittää hyvin. Laajempaan käyttöön suositellaan 1 000–5 000 litran maanalaista säiliötä. Koko riippuu katon pinta-alasta ja käyttötarkoituksesta.
Voiko sadevettä käyttää juomavetenä?
Raakaa sadevettä ei suositella juotavaksi, koska se voi sisältää epäpuhtauksia katosta, ilmasta ja putkistosta. Asianmukaisella suodatus- ja puhdistusjärjestelmällä sadevettä voi kuitenkin puhdistaa juomakelpoiseksi.
Mikä kattomateriaali sopii parhaiten sadeveden keräykseen?
Peltikatto on paras vaihtoehto korkeimmalla hyötysuhteella (0,90). Tiili- ja bitumikatot toimivat myös hyvin (0,80). Viherkatto imee suurimman osan vedestä eikä sovellu keräykseen.