Palkankorotuslaskuri
Syötä nykyinen kuukausipalkkasi ja korotusprosentti. Laskuri näyttää uuden palkan ja korotuksen euromäärän.
Uusi kuukausipalkka
Korotus kuukaudessa
Korotus vuodessa
Uusi vuosipalkka
Miten palkankorotuslaskuri toimii?
Palkankorotuslaskuri näyttää kuinka paljon palkkasi nousee euromääräisesti prosentuaalisen korotuksen jälkeen. Se laskee korotuksen vaikutuksen sekä kuukausi- että vuositasolla. Laskuri on hyödyllinen työkalu kehityskeskustelun valmisteluun ja palkkaneuvottelujen tueksi.
Laskukaava
Uusi palkka = nykyinen palkka × (1 + korotusprosentti / 100)
Korotuksen euromäärä lasketaan: korotus = nykyinen palkka × korotusprosentti / 100
Esimerkkilaskelma
Nykyinen palkka 3 200 €/kk ja 3,5 % korotus:
| Vaihe | Laskelma | Tulos |
|---|---|---|
| Korotuksen euromäärä/kk | 3 200 × 0,035 | 112 € |
| Uusi kuukausipalkka | 3 200 + 112 | 3 312 € |
| Korotus vuodessa | 112 × 12 | 1 344 € |
| Uusi vuosipalkka | 3 312 × 12 | 39 744 € |
Palkankorotusneuvottelut Suomessa
Suomessa palkankorotukset neuvotellaan yleensä vuosittain. Yleiskorotukset sovitaan työehtosopimuksissa (TES) ja ovat tyypillisesti 1–4 % vuodessa. Lisäksi monissa TES:eissä on sovittu henkilökohtaisesta palkanosasta, josta voi neuvotella esihenkilön kanssa.
TES-korotukset ja yleiskorotukset
Suomalainen palkanmuodostus perustuu vahvasti työehtosopimuksiin. TES-korotukset jakautuvat eri osiin:
- Yleiskorotus — koskee kaikkia TES:n piirissä olevia työntekijöitä automaattisesti. Työnantajan ei tarvitse erikseen neuvotella näistä.
- Paikallinen järjestelyerä — työnantaja jakaa sovitun prosenttierän työntekijöille omien kriteeriensä mukaan. Osa erästä voidaan kohdistaa tiettyihin henkilöihin tai ryhmiin.
- Henkilökohtainen palkanosa — perustuu työntekijän osaamiseen, suoritukseen ja kokemukseen. Neuvotellaan esihenkilön kanssa kehityskeskustelussa.
Vuonna 2023–2024 monet TES-kierrokset päättyivät ns. vientivetoisen mallin mukaisiin korotuksiin, jossa teollisuuden vientialojen ratkaisut asettavat katon muiden alojen korotuksille.
Palkankorotusten historiallinen kehitys Suomessa
| Vuosi | Tyypillinen yleiskorotus | Inflaatio | Reaalikorotus |
|---|---|---|---|
| 2018 | 1,0–1,6 % | 1,1 % | ~0,0–0,5 % |
| 2019 | 1,0–1,4 % | 1,0 % | ~0,0–0,4 % |
| 2020 | 1,3–1,6 % | 0,3 % | ~1,0–1,3 % |
| 2021 | 1,5–1,9 % | 2,2 % | ~−0,7 – −0,3 % |
| 2022 | 1,5–2,0 % | 7,1 % | ~−5,6 – −5,1 % |
| 2023 | 2,0–3,5 % | 6,3 % | ~−4,3 – −2,8 % |
| 2024 | 2,5–3,5 % | ~2,0 % | ~0,5–1,5 % |
| 2025 | 2,0–3,0 % | ~1,5 % | ~0,5–1,5 % |
Reaalikorotus vs. nimelliskorotus
Nimellinen palkankorotus on prosenttiluku, jonka palkkasi nousee paperilla. Reaalikorotus huomioi inflaation vaikutuksen:
Reaalikorotus ≈ nimelliskorotus − inflaatio
Jos saat 3 % nimelliskorotuksen mutta inflaatio on 4 %, ostovoimasi laskee käytännössä 1 %. Vuosina 2022–2023 monet suomalaiset palkansaajat kokivat merkittävän ostovoiman heikkenemisen, koska TES-korotukset jäivät selvästi inflaation alapuolelle. Tarkista korotuksesi todellinen vaikutus Inflaatiolaskurilla.
Tyypilliset korotustasot
| Korotustyyppi | Tyypillinen taso | Kuvaus |
|---|---|---|
| Yleiskorotus (TES) | 1–3 % | Automaattinen, koskee koko alaa |
| Henkilökohtainen | 2–5 % | Neuvotellaan esihenkilön kanssa |
| Ylennys | 5–15 % | Uusi tehtävänimike ja vastuut |
| Tehtävänvaihto | 10–20 % | Siirtyminen vaativampaan rooliin |
| Työnantajan vaihto | 10–25 % | Suurin yksittäinen korotusmahdollisuus |
Korotuksen vaikutus eri palkkatasoilla
| Nykyinen palkka | 2 % korotus | 3,5 % korotus | 5 % korotus |
|---|---|---|---|
| 2 500 €/kk | +50 €/kk | +88 €/kk | +125 €/kk |
| 3 000 €/kk | +60 €/kk | +105 €/kk | +150 €/kk |
| 3 500 €/kk | +70 €/kk | +123 €/kk | +175 €/kk |
| 4 000 €/kk | +80 €/kk | +140 €/kk | +200 €/kk |
| 5 000 €/kk | +100 €/kk | +175 €/kk | +250 €/kk |
Vinkkejä palkankorotusneuvotteluun
- Perustele markkinapalkkatasolla — tutki alan palkkatasoa esim. Duunitorin palkkavertailusta
- Dokumentoi saavutuksesi — konkreettiset tulokset ja mittarit tukevat pyyntöä
- Ajoitus on tärkeä — neuvottele kehityskeskustelussa tai budjettikauden alussa
- Pyydä realistisesti — 5–10 % on uskottava henkilökohtainen korotus
- Muista kokonaiskompensaatio — bonukset, edut ja etätyömahdollisuudet ovat myös neuvoteltavia
Hyödyllisiä laskureita
- Laske nettopalkka Nettopalkkalaskurilla
- Muunna tuntipalkaksi Tuntipalkkalaskurilla
- Selvitä veroprosentti Veroprosenttilaskurilla
- Arvioi tulevaisuuden ostovoima Inflaatiolaskurilla
- Laske vuosipalkka Vuosipalkkalaskurilla
Lähteet
- Tilastokeskus: Palkkatilastot
- SAK: Työehtosopimukset ja palkankorotukset
- EK: Palkanseurantatilastot
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on tyypillinen palkankorotus Suomessa?
Yleiskorotukset ovat tyypillisesti 1–3 % vuodessa. Henkilökohtaisella palkanosalla voi saada lisäksi 2–5 %. Ylennyksen yhteydessä korotus on yleensä 5–15 %.
Miten palkankorotus vaikuttaa verotukseen?
Palkankorotus nostaa bruttopalkkaa, jolloin veroprosentti voi nousta progression vuoksi. Nettovaikutus on yleensä noin 60–75 % korotuksesta tulotasosta riippuen.
Pitääkö palkankorotuksesta neuvotella erikseen?
Yleiskorotukset tulevat automaattisesti TES:n mukaan. Henkilökohtainen palkankorotus vaatii oman neuvottelun esihenkilön kanssa — yleensä kehityskeskustelun yhteydessä.
Miten inflaatio vaikuttaa palkankorotukseen?
Jos palkankorotus on pienempi kuin inflaatio, ostovoimasi laskee. Esimerkiksi 2 % korotus ja 3 % inflaatio = reaalipalkka laskee 1 %. Tarkista inflaation vaikutus inflaatiolaskurilla.
Kuinka usein palkankorotusta voi pyytää?
Yleiskorotukset tulevat tyypillisesti kerran vuodessa TES:n mukaisesti. Henkilökohtaista korotusta voi pyytää kehityskeskustelussa tai kun tehtävänkuva muuttuu merkittävästi. Työnantajan vaihto on usein suurin yksittäinen korotusmahdollisuus.